{"id":663,"date":"2013-05-01T22:10:00","date_gmt":"2013-05-01T19:10:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hokkanen.cirrostratus.fi\/?p=663"},"modified":"2023-02-03T22:22:10","modified_gmt":"2023-02-03T20:22:10","slug":"heikki-juhonpoika-hokkasen-jalkelaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/?p=663","title":{"rendered":"Heikki Juhonpoika Hokkasen j\u00e4lkel\u00e4iset"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Multian Heikki Hokkasella oli kahdeksan lasta, joista seuraavassa hieman luonnehdintaa nuoremmille j\u00e4lkipolville&nbsp;<strong>lyhyesti<\/strong>&nbsp;(L\u00e4hde: Hokkaset hiippanokkaset, toim. P\u00e4ivi Ilmarinen 1995):<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Heikki Heikinpoika Hokkanen&nbsp;<\/strong>(s. 20.3.1858- k. 29.7.1919) asui ensin 20-vuotiaasta Hokkasella, vuodesta 1884 puolisonsa Amanda Joonaantyt\u00e4r Murdenin (1859-1925) kotitalossa Uitamolla, vuodesta 1898 j\u00e4lleen Hokkasessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Heikki oli puolisoista kuuluvampi osapuoli. Hokkasen is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki uskoi ty\u00f6h\u00f6n ja vaati sen kunnollista suorittamista lapsiltaan ja palvelusv\u00e4elt\u00e4\u00e4n. Is\u00e4nt\u00e4 piti j\u00f6\u00f6t\u00e4 talossa, h\u00e4nt\u00e4 toteltiin ja h\u00e4n oli tarkka rahasta. Naisen ty\u00f6panokselle h\u00e4n antoi suuren arvon.&nbsp; Amanda Hokkanen tunnettiin yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4, vieraanvaraisena ja hell\u00e4luonteisena ihmisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Heikki oli talollinen ja liittyi osakkaaksi vuonna 1894 perustettuun is\u00e4ntien yhdistykseen, Multian h\u00f6yrymeijeriosakeyhti\u00f6\u00f6n, h\u00e4n oli vaivasihoitolautakunnan esimies, kuului s\u00e4\u00e4st\u00f6pamkin is\u00e4nnist\u00f6\u00f6n vuodesta 1902 ja oli karjantarkkailulautakunnan j\u00e4sen vuodesta 1915.&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 11: Edvin 1880, Elina Amanda 1882-1886, Alma 1884, Urho 1887, Hilja 1889, Uuno 1895, Tyyne 1898, Paavo 1900, Anna 1903, Johanna 1906 ja Enni 1908<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsenlapsia: 44<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Raija-Liisa Tinkala)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Hanna Kivi-Mannila&nbsp;<\/strong>(s. 31.5.1860- k. 6.3.1924) oli kahdesti naimisissa, ensin Matti J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kanssa, joka halvaannuttuaan antoi nuorelle vaimollen eron v. 1883. Toinen puoliso oli Keuruulta, Manniskyl\u00e4n Kivi-Mannilan nuori is\u00e4nt\u00e4, josta kehittyi aikaansa seuraava, pit\u00e4j\u00e4n yhteisiin asioihin ja luottamustoimiin osallistuva , maanviljelyss\u00e4 edistyshaluinen ja kokeileva talonpoika.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hanna oli toimelias ja taitava em\u00e4nt\u00e4, kankaankuutoja ja kasviv\u00e4reill\u00e4 v\u00e4rj\u00e4\u00e4j\u00e4. Luonteeltaan h\u00e4n oli rauhallinen ja k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja osasi ohjata palvelusv\u00e4ke\u00e4 ty\u00f6ntekoon sek\u00e4 opiskelun kautta itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen. Omat lapsensa Hanna koulutti kansakoulun lis\u00e4ksi jossain muussakin koulussa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 9: Signe 1885, Aarne 1887, Werner 1889, Senja 1890, Arho Aksel 1891-1893, Iina Elina 1892, Uuno 1893, Arho Herman 1895, Vieno 1897 ja Antti 1905.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsenlapsia: 17<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Helna Kallio-Mannila)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Stiina Wilhelmiina Koskinen<\/strong>&nbsp;(s. 23.11.1862 &#8211; k. 30.8.1917) suostui j\u00e4ms\u00e4l\u00e4isen hevosmiehen Alfred Koskisen kosintaan Stiinan tulevan lankomiehen toimittua puhemiehen\u00e4 1892.&nbsp; He asuttivat J\u00e4ms\u00e4n Vanha-Olkkolaa vuoteen 1928, jolloin tytt\u00e4ret Silpa, Katri ja Hanna ottivat tilanhoidon hyvin seurauksin&nbsp; hoitoonsa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Stiinan my\u00f6t\u00e4 Hokkasen suvusta seuraavalle sukupolvelle periytyneit\u00e4 luonteenpiirteit\u00e4 ovat k\u00e4sity\u00f6taiito, ahkeruus, sisarusrakkaus sek\u00e4 maatalous- ja karjatalousharrastus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 8: Silpa 1893, Katri 1896, Enne 1898, Rauha 1900, kaksoset Hanna ja Signe 1901,&nbsp; Aaro 1905-1910, Bertta 1909.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsenlapsia: 9<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Liisa Mennala)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Juho Emil Hokkanen&nbsp;<\/strong>(s. 25.4.1865- k. 18.4.1944) oli rehellinen ja ty\u00f6teli\u00e4s sek\u00e4 rohkea mm. liiketoimissaan ja kaikessa uuden kokeilussa.&nbsp; Juho Emilill\u00e4 oli kuuntelemisen taito, h\u00e4n kuunteli my\u00f6s lapsiaan. My\u00f6s h\u00e4nt\u00e4 kuunteli koko kyl\u00e4kunta: \u201dEmil Markkula on n\u00e4in sanonut ja sen sill\u00e4 siisti!\u201d H\u00e4n oli hyv\u00e4 ihmistuntija ja oikeudenmukainen, oikeuksista kiinni pit\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puolisonsa Matilda Pihlajam\u00e4en kanssa avioiduttiin kolmoish\u00e4iden merkeiss\u00e4 yhdess\u00e4 Juhon siskojen Amandan ja Stinan kanssa 1892. Pariskunta asui ensin Hokkasella ja vuodesta 1895 ostamassaan Markkulan talossa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juho Emil oli intohimoinen maanviljelij\u00e4, h\u00e4n aloitti mm. ensimm\u00e4isen\u00e4 paikkakunnalla hein\u00e4nviljelyn. Markkulan saha sai alkunsa, kun v. 1921 Juho Emil tarjosi puita Serlachiukselle ja puun hinnasta ei p\u00e4\u00e4sty sopuun. Juho p\u00e4\u00e4tti sahata puunsa itse ja hankki Hankkijalta 13 hv:n h\u00f6yrykoneen sahoineen, raameineen ja kantteineen. Juho suunnitteli talonsa talouden yhdess\u00e4 vaimonsa kanssa, mutta&nbsp; sahan osto oli Juho Emilin oma p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Juho Emil valittiin Multian valtuustoon vuonna 1909 tilallisten edustajana ja h\u00e4n toimi valtuuston puheenjohtajana. Lis\u00e4ksi h\u00e4n toimi Multian osuusmeijerin hallituksessa ja Keski-suomen maanviljelysseuran johtokunnassa. H\u00e4n my\u00f6s luki l\u00e4\u00e4k\u00e4rikirjaa ja jakoi mielell\u00e4\u00e4n siit\u00e4 uutta oppia koko kyl\u00e4lle. Juho j\u00e4i kuollessaankin haaveilemaan tulevaisuudesta: tehtaasta Pet\u00e4j\u00e4vedelle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 6: Katri 1894, Lauri 1898, Venne 1900, Mauno Eelis 1903, Pauli 1906, Uuno Johannes 1910<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsenlapsia: 24<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Aulikki Kallio)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Iida Multam\u00e4ki<\/strong>&nbsp;(s. 15.11.1867-k. 27.8.1949)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puolisonsa Herman Multam\u00e4en kanssa Iida asui 8 vuotta \u00c4ht\u00e4rinrannan Ollikkalassa kunnes Hermannin levoton&nbsp; ja utelias luonne sai heid\u00e4t muuttamaan useasti, vuonna 1898 Keuruun Viinikkaan, vuonna 1915 Pet\u00e4j\u00e4veden Kintauden Kortelahteen,&nbsp; Jyv\u00e4skyl\u00e4n maalaiskunnan M\u00e4ntyl\u00e4\u00e4n, ja lopulta Keuruulle Rientolaan. Iida muutti viel\u00e4 puolisonsa kuoleman j\u00e4lkeen Viljo-poikansa taloudessa H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4, Nurmij\u00e4rvell\u00e4 ja Iitiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Iida oli aikaansa seuraava, moderni ihminen. Iida osasi pit\u00e4\u00e4 talouden ohjakset kire\u00e4ll\u00e4, joten suuri perhe tuli M\u00e4ntyl\u00e4n pienell\u00e4kin tilalla toimeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 13: Senja 1891, Tyyne 1892, Rauha 1894, Vilho 1895-1900, aune 1897, Vieno 1899, Varma 1901, Viljo 1902, Aino 1904, Paavo 1905, Lauri 1907, Aarne 1910, Laina 1912-1913&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Hanna Tolppa)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Amanda Somppi&nbsp;<\/strong>(s. 3.10.1870- k. 25.10.1955)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Amanda avioitui Evert Sompin kanssa v. 1892 Multian Hokkasella ja muutti heti avioiduttuaan Pihlajavedelle Sompin taloon talon em\u00e4nn\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Amanda harrasti kudontaa ja k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja oli luonteeltaan hiljainen, yst\u00e4v\u00e4llinen, vieraanvarainen ja hyv\u00e4 ihminen. Suuren perheen hoito vaati Amandalta tarmokkuutta ja ahkeruutta. Miehens\u00e4 Evert, jota pidettiin leikkis\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4 kuului kunnallisiin luottamusmihiin ja toimi Suomi yhti\u00f6n piiriasiamiehen\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 8: Viivi Elisabet 1893, Tyyne Agnes Adeline 1895, uuno Henrik 1897, Ilma Maria 1898, Aune Amalia 1901, Onni Veli 1903, Jenny Edla 1904 ja Lauri Matias 1906.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsenlapsia: 10<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Aune Heikkinen)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Lyydi Karoliina Karhum\u00e4ki&nbsp;<\/strong>(s. 20.5.1873-k. 21.3.1950)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lyydi avioitui Kalle Artturi karhum\u00e4en kanssa ja asettui nuoreksi em\u00e4nn\u00e4ksi Multian Sahraj\u00e4rven kyl\u00e4n karhum\u00e4en taloon. My\u00f6hemmin h\u00e4n hoiti em\u00e4nnyytt\u00e4 Saarij\u00e4rven Kotalahdessa v.19112-1918, Jyv\u00e4skyl\u00e4n maalaiskunnan Keljon Karhum\u00e4ess\u00e4 v. 1918-1932 palatakseen 66-vuotiaana Multian Karhum\u00e4keen poikansa Pentin talouteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lyydi oli luonteeltaan mm. hyv\u00e4luonteinen, oikeudenmukainen ja sovinnollinen, omasi tahdonvoimaa, hyv\u00e4hermoinen sek\u00e4 ei koskaan suuttunut. Poikansa Niilo luonnehtikin \u00e4iti\u00e4\u00e4n kirjassaan Karhunahas, ett\u00e4 \u201d\u00e4iti taipui kuin pihlaja, mutta ei katkennut\u201d.&nbsp; Artturi-Is\u00e4 taas \u201doli kuin honka, joka ei taivu ennen katkeamistaan.\u201d&nbsp; Lyyd oli em\u00e4nt\u00e4n\u00e4 cvieraanvarainen ja erinomaisen taitava k\u00e4dentaitoa vaativissa t\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 6: Toini 1900, Niilo 1902, Pentti 1904, Valto 1905, Uuno 1914, Aili 1916-1922.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsenlapsia: 19<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Marjatta Karhum\u00e4ki)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Erik Viktor Hokkanen<\/strong>&nbsp;(s. 5.5.1876- k. 6.12.1945)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erik Viktor eleli Multian Hokkasen vinttikamarissa osallistuin talon t\u00f6ihin kunnes Ida Linna Multian Linnan kyl\u00e4lt\u00e4 tuli kuvioihin. He avioituivat v. 1920 ja asuivat ensin Heikkalassa, kunnes muuttivat Jyv\u00e4skyl\u00e4n maalaiskuntaan ostamalleen Karhuj\u00e4rven rappiotilan osalle.&nbsp; Vihtori joutui heti k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 naapurin konkurssipes\u00e4n hoitajaksi, mik\u00e4 aiheutti p\u00e4\u00e4nvaivaa rappiotilan kunnostamisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vihtori oli edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 paikkakunnalla;mm. otti ensimm\u00e4isen\u00e4 apulannat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vihtorin el\u00e4ess\u00e4 hinkaloissa pitit olla kahden vuoden siementarve ja kaikessa oltiin omavaraisia. Luottamusteht\u00e4ville Vihtori sanoi jyrk\u00e4n ein. Luonteeltan Vihtori oli rauhallinen ja harkitsevainen, taloudellinen ja sivuunvet\u00e4ytyv\u00e4 tarkkailija.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsia 3 : Rauha 1921, Saara 1925, Laina 1927<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsenlapsia: 3&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Alkuper\u00e4inen teksti: Marjatta Heikkinen)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tekstin lyhennys: P.Lampinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Multian Heikki Hokkasella oli kahdeksan lasta, joista seuraavassa hieman luonnehdintaa nuoremmille j\u00e4lkipolville&nbsp;lyhyesti&nbsp;(L\u00e4hde: Hokkaset hiippanokkaset, toim. P\u00e4ivi Ilmarinen 1995): Heikki Heikinpoika Hokkanen&nbsp;(s. 20.3.1858- k. 29.7.1919) asui ensin 20-vuotiaasta Hokkasella, vuodesta 1884 puolisonsa Amanda Joonaantyt\u00e4r Murdenin (1859-1925) kotitalossa Uitamolla, vuodesta 1898 j\u00e4lleen Hokkasessa. Heikki oli puolisoista kuuluvampi osapuoli. Hokkasen is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki uskoi ty\u00f6h\u00f6n ja vaati sen kunnollista suorittamista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":664,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-663","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/663","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=663"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/663\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/664"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=663"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=663"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hokkasensuku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=663"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}